maanantai 12. kesäkuuta 2017

Link ja luonnon kutsu sekä Link ja vatkattava miekka


Riskillä tuli ostettua, koska kaipasin sitä löytämisen iloa mitä horizon ei tarjonnut joten iskikö vai ei?
No kyllä iski. Tosin heti ensimmäinen ongelma tuli kuvanlaadun kanssa sillä pelin visuaalinen ilme on todella, siis TODELLA haalea.
Niillä asetuksilla mitä normaalisti telkkarissa käytän on musta mustaa ja muut värit sitä mitä pitää.
Aika monen pelin kohdalla on pakko jopa nostaa kirkkautta, että erottaa missä lattia loppuu ja seinä alkaa.
Tässä musta on harmaata ja kaikki muut värit todella haaleita.
Noh säätämisen avulla siitä sai paremman, mutta ei läheskään sitä tasoa miltä kaikki muut pelit on näyttäneet.

Esimerkki kuva suoraan googlesta etsittynä:



No mites se varsinainen peli sitten?
Aloitetaan vaikka siitä, että löytämisen iloa todellakin riittää ja viimeksi tutkein näin innoissani pelin maailmaa xenoblade chronicles X:n parissa joka on tavallaan osuvaa sillä Monolith joka teki XCX:n auttoi myös tämän pelin maailman luomisen kanssa.
Horisontissa näkyy jatkuvasti jotain mitä haluaa tutkia ja kerrankin voi sanoa, että jos näet vuoren jossain niin voit myös mennä sinne eikä kyse ole mistään bunny hoppingista kuten skyrimissa vaan Link oikeasti voi kiivetä vaikka minne jos stamina vaan riittää.


Mikä parasta niin tutkimisesta myös palkitaan.
Siinä missä horizon palkitsi lähinnä paikalla jossa on kiva ottaa kaunis kuva (jos sellaisesta tykkää) niin breath of the wild palkitsee erittäin kevyillä pulmilla joista saa korok siemenen.
No mitä niillä sitten tehdään? Laajennetaan inventaariota.
Kun huomaa, että melkein jokaisen vuoren huipulla tai piilossa olevassa paikassa odottaa tuollainen niin kummasti se kannustaa tutkimiseen.
Olkoonkin, että noita korok pulmia on vain muutama erilainen niin silti niihin ei kyllästy vaan aina esim. liitovarjolla liidellessä tähyilee alaspäin jos jossain näkyisi tuttu merkki.
Esim jos näkee vedessä kiviä ringissä niin niiden keskelle kuuluu heittää kivi tai jos vuoren huipulla on yksi kivi niin se kannattaa nostaa ylös sillä 95% varmuudella siellä on korok piilossa.

Yaaah! You found me

Mites sitten se aseiden hajoaminen?
No niitä hajoaa...paljon, mutta se ei oikeasti haittaa, koska niitä löytää jatkuvasti lisää.
Minulla ongelma oli lähinnä se, että jatkuvasti täytyi heittää heikompia aseita pois jotta saisi uusia tilalle.
Linkillä on taistelussa myös flurry rush kyky joka saattaa kuulostaa joltain hesburgerin jälkkäri jäätelöltä, mutta oikeasti tarkoittaa sitä, että Link väistää vihollisen iskun oikeaan aikaan jonka jälkeen aika hidastuu ja voi hetken aikaa mäiskiä vihua turpaan oikein kunnolla.

Itse en vaan tuossa oikeastaan koskaan onnistu. Toki voisin vaan syyttää itseäni, mutta esim kummassakin bayonetassa onnistun witch timessa vähintään 70% kerroista, kun taas tässä onnistun flurry rushissa ehkä 20% kerroista.
Pari syventävää tube videota katsottuani tulin siihen tulokseen, että vikaa on pelissäkin sillä välillä tuo aktivoituu vaikka Link ei ole lähelläkään vihollisen asetta ja välillä vihun ase tulee Linkistä läpi tuon väistön aikana.
No on tuossa ainakin se hyvä puoli, että flurry rush tekee kovistakin vihuista helppoja jos vaan aseet kestää joten itsellä ei tullut mitään "I'm so overpowered" fiilistä kuin vasta 100 tunnin paikkeilla kun varusteet oli jo kohtuu hyvät.
Tuon tuntimäärän jälkeen se onkin jo ansaittua.

Jopa Hyrulessa sosiaalinen media on iso juttu

Vielä pari asiaa joissa peli rikkoo perinteisen zelda kaavan ( ja joista en alunperin tykännyt ennen pelin aloittamista) on sydämen palasten etsimisen puute ja terveyden palauttaminen.
Ennen Link sai lisää sydämiä kun keräsi neljä sydämen palasta, mutta tässä saa jokaisesta shrinesta yhden spirit orbin. Neljä spirit orbia voi sitten vaihtaa yhteen sydämeen tai lisä staminaan jota tarvitaan esim kiipeilyssä.
Aluksi pelkäsin, että jos keskityn sydämien keräämiseen niin en pysty kiipeämään mihinkään, mutta tuo oli turha pelko sillä jo ihan vakiona olevalla yhdellä stamina rinkulalla pärjää hyvin kun vaan katsoo mistä kiipeää.
Itse keräsin ensin 13 sydäntä, koska tuo vaaditaan siihen, että voi vetää master swordin irti jalustasta (sori jos joku nyt koki tuon spoilerina) ja sen jälkeen otin hieman lisää staminaa ja sitten taas lisää sydämiä.
Kun olin tehnyt kaikki 120 shrinea + bossit niin minulla oli 27 sydäntä ja kolme ympyrää staminaa.

Niin mitä ne shrinet on?

Shrinen palkinto häämöttää

Shrinet on pieniä alueita joissa on joko pieni (varsin helppo) pulma ratkottavaksi tai sitten niissä on taistelu haaste.
Kun shrinen suorittaa niin lopussa odottaa aina arkku josta saa jonkun aseen, materiaaleja joita tarvitaan varusteiden päivittämiseen tai sitten vaan rahaa.
Joskus shrinessa on vain kyseinen arkku, mutta yleensä noin on vain silloin jos itse shrine on piilotettu joten sen löytämiseksi pitää hieman tehdä töitä.
Mitään varsinaisia luolastoja tässä ei siis ole. En siis laske edes niitä neljää divine beastia tuollaisiksi, koska nekin on varsin lyhyitä ja simppeleitä ainakin tällaisille zelda luolastoihin tottuneelle.
Se on kuitenkin ihan ok, sillä vaikka aluksi olin hieman pettynyt niin pitää muistaa, että shrineja on 120.
Jos kaikki olisi kiperiä pulmia niin noiden ratkominen kävisi jo työstä. Toki sellaisia isompia pulmia olisi voinut olla vaikka 10-15 joissa tulisi kekseliäästi kaikille kyvyille käyttöä. Nyt tuollaisia ei ole yhtään.

Let me upgrade that for you.

Varusteiden päivittäminen tekee skyward swordista paluun ja tällä kertaa sille on jopa käyttöä.
Oikeastaan jokainen vihollinen jättää jälkeensä jotain tavaraaa. Olkoon se sitten varpaankynsi, silmä tai muuta mukavaa niin kaikelle tulee käyttöä kunhan löytää ison keijukaisen joka osaa päivittää varusteita.
Perus suojauksen lisäksi jotkut varusteet saa set bonuksen kunhan ne ensin päivittää kaksi kertaa.
Esim stealth armor antaa linkille nopeamman liikkumisen yön aikana, muta tuo tosiaan vaatii sen, että jokainen asun osa on käytössä.
Yksi kokonaan uusi asia on ruoan kokkaus eli enää ei löydetä sydämiä ruohoa leikkaamalla (koska se on ulkoistettu postille) vaan nyt kokkaillaan.
Maksimissaan viisi eri raaka-ainetta voi heittää pannulle ja katsoa mitä siitä tulee.
Vinkkinä voin sanoa, että nuo monimutkaiset safkat voi unohtaa ja esim hearty radish antaa täydet sydämet + 3 extraa ja hearty durian antaa täydet sydämet + 4 extraa ihan vaan yksistään kokattuna.

Mitäs tänään syötäisiin?

Nyt alkaa oikeasti tämä teksti vaan venymään ja venymään vaikka piti jotain vaan pikaisesti kirjoittaa joten lopetetaan tähän. Tubesta löytyy n+1 videota pelistä monelta eri tekijältä joten jos isompaa infoa kaipaa niin sieltä löytyy.
Ai niin. Se ääninäyttely on enimmäkseen aika karseaa kuunneltavaa, mutta tämän pelin tähti on avoin maailma joka palkitsee tutkijan. Tai ainakin minut.
Seuraavaksi vatkataan miekkaa eli SKYWARD SWORD (jonka onneksi kirjoitin päivällä ja nyt vaan copy+paste)






Peli tuli tänään pelattua läpi ja aika tasan 40 tuntia sen parissa meni.
Luolastot oli ihan hyviä ja muutenkin breath of the wildin jälkeen kompaktimpi maailma toimi ihan kivasti.
Sain ihan tarpeeksi jo breathissa tutkia maailmaa joten itseä ei haitannut se ollenkaan, että tämän zeldan overworld oli lähinnä skyloft + tyhjä taivas.

Visuaalinen puolikin toimi ihan hyvin vaikika sahalaidat hieman silmään ottikin.
Myös musiikit oli varsin mainiot.

Sitten niitä miinuksia.
Varusteiden kehittäminen oli ihan kiva idea, mutta täysin turha jo pelkästään sen takia, että tarvittavia materiaaleja ei oikein tunnu saavan.
Itsellä harvinaisin oli monster claw. Googletin ja tuon pitäisi olla varsin perus droppi, mutta tuon 40 tunnin aikana sain noita vihuilta alle viisi kappaletta ja niitä tarvitaan vaikka mihin.
Eipä se silti haitannut, koska niitä päivityksiä ei tarvitse. Perus rauta kilven päivitin pykälää paremmaksi ja seuraavaksi sitten hommasinkin hylia kilven joka ei hajoa joten sitä ei tarvitse korjata eikä päivittää.
Myös pommi pussukka tuli päivitettyä pykälää isommaksi, mutta sekin oli pelin sujuvuuden kannalta turhaa, koska pommikukkia voi poimia taskuun aina kun niitä näkee joten pommeista ei ollut pulaa.

Pelissä oli myös täysin turhaa filleria eli lähinnä se laulun etsiminen. Varsinkin metsä ja tulivuori osio tuosta oli täysin keksimällä keksittyä pitkitystä. Kyllä. Minä haluan uida ja etsiä jotain helvetin nuotteja, koska lohikäärme jonka hengen pelastin ei vieläkään usko, että olen Hylian valitsema suuri sankari vaikka mulla on master sword selässä.

Ne isoimmat miinukset on kuitenkin Fi ja waggle waggle ohjaus kuten kaikki jo varmaan arvasi.

Navi ei koskaan käynyt hermoille. Toki se jatkuvasti huuteli "hey listen" (joka mun mielestä kuulosti varsin suloiselta), mutta kunhan ei vaan katsonut mitä asiaa sillä oli niin sai olla rauhassa.
Fi sitten taas tulee jatkuvasti kertomaan mitä olennaisimpia asioita. Näet välivideossa arkun niin Fi kertoo, että tuolla on 85% varmuudella tärkeää kamaa sisältävä arkku.
Näet pomon luo vievän oven niin joka hemmetin kerta se tulee sanomaan, että 87% varmuudella se on tärkeä ovi. Ei ole. Se on 100% varmuudella tärkeä ovi ja minä tiedän sen jo ennen kuin Fi ehtii edes tunkemaan itseään ruutuun.

No entä se ohjaus sitten.
Jotkut tykkää ja kivat niille, mutta minä en tykkää.
Ei se motella huitominen tunnu yhtään sen enempää miekkailulta mitä vaikka ekan red steelin kanssa. Olkoon vaan motion+ joka lukee liikkeet tarkemmin, mutta edelleen sulla on muovikapula kädessä jolla huidot ilmaa.
Kun ohjaus toimi niin ärsytti vaan se huitominen, mutta kun peli lukee liikkeet väärin niin alkaa vitutus.

Ei riitä kerta, kaksi kertaa tai 10 kertaa kun pitää vaikka lyödä ylhäältä alaspäin ja kohtuu rauhallisesti nostan käden ylös iskua varten niin Link jo sivaltaa alhaalta ylöspäin. Tuntuu melkein kuin olisin itse miekkailemassa. NOT.

Peli ei ole huono, mutta minulle huonoin 3d zelda ja kun lopputekstit rullasi niin päälimmäinen tunne oli helpottunut tieto siitä, että minun ei tarvitse heiluttaa sitä saamarin motea enää sekuntiakaan.
Vaikka Fi oli ärsyttävä ja tuo yksi osio oli turhaa filleriä niin silti ostaisin tämän uudelleen jos tulisi hd remake jossa olisi normaali perinteinen ohjaus.

Aloy ja kaunis maailma





Julkkarissa tämä tuli hommattua ja viimein sain aikaiseksi aloittaa pelaamisen ja tulihan se kahdesti pelattua läpi.
Ensin tuli vedettyä easylla rauhallisesti edeten. Ihan kirjaimellisesti sillä enimmäkseen etenin kyykyssä ja kierien.
Eihän sitä koskaan tiedä mitä puskan takana odottaa ja parempi olla itse se joka tekee ensimmäisen osuman.
Tuli myös oikeastaan aina mentyä täysin eri suuntaan mihin quest markeri osoitti ja otettua n.70 kuvaa jotka löytyy tästä.

Lopulta kun lopputekstit oli ohi ja niiden jälkeen tuleva cliffhanger lopetus hieman latistanut muuten hyvän lopun tunnelmaa niin kellossa oli 60 tuntia.
Kaksi sivutehtävää tuli missattua.

Heti seuraavana päivänä tuli aloitettua hardilla ihan uteliaisuudesta, koska moni on sanonut tämän olevan kohtuu haastava.
Nyt kun tiesi mitä aseita kannattaa käyttää ja mihin perkeihin panostaa niin aikaisin kuin mahdollista niin itselle peli oli jopa helpompi kuin eka kerta easylla.
Easylla en tosin kuollut kertaakaan ja hardilla kuutisen kertaa ja kaikki samassa paikassa.
Kyseessä tietenkin se corrupted zone jossa tapellaan kahta rock breakeria vastaan.
Toki olisin voinut tehdä tuon pelin parhaan armorin kanssa, mutta käytin sitä joka antaa 30 pojoa melee suojausta ja laitoin vielä hieman lisää melee suojausta + corruption suojausta.

Itse tarina siis meni ihan kuolematta. Pari kertaa tuli kuoltua myös parissa hunting trialissa, koska ne on vaan paskasti suunniteltu.
Esim se jossa pitää tappaa kaksi ravageria thunderjawn disc launcherilla.
Toki voit vaan tehdä siitä thunderjawista sun kaverin, mutta ei se niitä ravagereita hengiltä saa siinä ajassa mikä vaaditaan parhaaseen mitaliin.
Tuossa on oikeastaan pakko vaan ampua se disc launcher irti ja lähteä sen kanssa ravagerien perään samalla kun kaikki muut ampuu ja mätkii niin perkeleesti.

Nyt kun päästiin valittamisen makuun niin en tajua miksi guerilla on nerffannut tätä. Kyseessä kuitenkin on puhdas yksinpeli.
Tuorein päivitys nerffasi sen parhaan armorin ja nykyään se kestää hardilla 40% ja very hardilla 60% vähemmän mitä ennen.
Tuon lisäksi nerffattiin stealth armorit. Ennen nora silent hunter heavy armorilla oli stealth arvo 50 ja nyt 30.
Medium versiolla oli stealth arvo 40 ja nyt 20.
Tuo ilmeisesti muutettiin sen takia, että pelaajat laittoi heavy versioon pari kunnon stealth modia jonka jälkeen olit käytännössä näkymätön vihollisille. So what? Se on yksinpeli joten antaa niiden tehdä noin jos siitä iloa saavat.
Myös thuderjawn disc launcherit nerffattin ja nykyään niissä on 8 ammusta vanhan 12 sijaan.
Itse poistin koko pelin ja asensin uudestaan jotta sain pelata hardilla ilman nerffausta.
En kuitenkaan tehnyt mitään uber stealth armoria vaan käytin sitä medium versiota jossa on 40 stealth arvo ja laitoin siihen vaan suojausta meleetä vastaan.
Isoin syy sille, että halusin pelata ilman päivityksiä oli tietenkin se, että sain viimeisessä tehtävässä käyttää sitä parasta armoria sellaisena kuin se alunperinkin oli.
Tuon jälkeen en sitä sitten käyttänytkään.

Kaikista typerin muunnos on stealth tehtäviin keskittyvän hunting trialin yksi tehtävä jossa pitää lootata neljä sellaista laatikkoa jota ne shell walkerit kantaa selässään.
Alunperin noita laatikkoja on kahdessa paikassa 3kpl joten voit nopeasti vaan juosta ja lootata.
Tuo kuitenkin muutettiin niin, että nyt niissä paikoissa on enää yksi laatikko ja loput on jo niiden rapujen selässä. Aikaa toki on se sama hieman päälle minuutti kuin ennenkin.
Sanomattakin selvää, että tuossa on stealth täysi mahdottomuus.
Tosin sitä se on siinäkin trialissa jossa pitää tappaa kaksi stalkeria kahdessa minuutissa. Blast sling käteen ja paukkumaan.
EI niitä muuten ehdi tuossa ajassa tappamaan kun et edes tiedä missä ne on eikä niitä muutenkaan huomaamatta tappaa voi noin nopeasti mitenkään.

Noh tuosta päästäänkin taas iloisempiin asioihin eli aseisiin.
Siitä harvinainen peli, että ainakaan minulle tässä ei ollut yhtään turhaa asetta.
Joku rattler esim saattaa vaikuttaa aivan turhalta, mutta esim wellowbackit ja corruptorit tippuu aika mukavasti kun ne ensin jäädyttää ja sitten tuolla menee ampumaan läheltä.
Tuo oli yksi asia jonka opein easy läpipeluun aikana ja nyt hommasin heti perus jää pommeja ampuvan slingin ja rattlerin. Ne on molemmat vielä halpojakin.
Samoin shadow ropecaster on silkkaa parhautta kun siihen laittaa kolme kovaa handling modia. Tänäänkin tapoin kaksi stormbirdia ennen kuin ne ehti hyökkäämään kertaakaan.
Ropecasterilla maahan -> jäädytys -> stickyja blast slingilla jossa kolme kovaa damage modia = bye bye birdie.

Tekemistä tässä on kyllä ihan tarpeeksi. Tarinan lisäksi on 36 sivutehtävää (14 errands / 22 side quests), viisi paikkaa joissa on jokaisessa 3 metsästys trialia, viisi rosvojen leiriä vallattavaksi ja korruptoituneita alueita taisi olla yli 10.
Sitten on läjä kerättävää joista tärkeimpiin saa ostettua kartat. Suosittelen sieltä collectibles valikosta lukemaan kaikki vantage pointien tekstit.
Varsin kiintoisaa juttua ja noitahan ei siis mainita siinä vantage pointin audio logissa ollenkaan joten moni saattaa missata nuo.

Ei tämä silti minulle täyden kympin peli ole.
Tässä on kaksi ongelmaa joista toinen korjautui omaa asennetta muuttamalla.

Ekana se jatkuva focuksella jälkien seuraaminen. Sitä on siis melkein joka tehtävässä. "Maybe I should use my focus". "I can follow these tracks with my focus". "Lets focus on following these tracks with my focus".
Okei tuon viimeisen keksein itse, mutta tuota on aivan liikaa. Aluksi tuo häiritsi niin paljon, että vaikka monissa sivutehtävissäkin on tavallaan oma pikku tarinansa ja ihan kiintoisaa settiä niin tuo jälkien seuraaminen saa ne tuntumaan itseään toistavilta.
Sitten kun alkoi vaan olettamaan, että seuraavaksi taas seurataan focuksella jälkiä niin tuo lakkasi häiritsemästä ja jos tehtiinkin jotain muuta niin se oli suorastaan positiivinen yllätys.

Toinen vika on se, että maailma on vaan kaunis kulissi ja siellä ei oikeasti ole mitään tutkittavaa ja löydettävää.
Esim se yksi alue on täynnä isoja pilvenpiirtäjien raunioita, mutta ei niissä mitään ole. Koko tuolla alueella on neljä pientä vihujen leiriä jotka käydään läpi yhdessä tehtävässä sekä neljä niitä collectibleja joihin voi ostaa kartan.
Loput alueesta on vaan pelkkää (erittäin nättiä) kulissia. Ei mitään löydettävää. Tai voi jossain olla yksi luettava tekstin pätkä joka on pizza mainos (tuo oikeasti löytyy metsästä yhden ison ruostuneen robotin alta).

Olisi ollut kiva jos tässä olisi ollut edes jotain pieniä luolia joista voisi löytää vaikka randomisti arvotun violetin modin.
Tai on tässä yksi luola kohtuu lähellä aloitus aluetta. Siellä on 4-5 scrapperia ja sieltä saa violetin modin. Tuo onkin sitten ainoa.
Jotain kertoo sekin, että olin ihan aidosti yllättynyt kun jonkun lammen vieressä oli joku pieni puinen vaja ja siellä oli sisällä kaksi lootattavaa laatikkoa.
Tuokin taisi olla ainut kerta kun tuollaiseen törmäsin. Yleensä jos näkee jonkun random mökin jossain keskellä metsää niin siinä on ovi kiinni.

Nyt ainoa löytämisen ilo oli se, kun löysi paikan josta saa otettua hienon kuvan.
Toki jos oikein valittamaan haluaa alkaa niin on tässä muutama asia kuten se, että npc hahmot ei reagoi mitenkään siihen jos pelaaja juoksee niitä päin. Voit vaikka hypätä vartijan päälle seisomaan jos haluat.
Nuo asiat oli kunnossa jo ekassa assassins creedissa, josta päästäänkin seuraavaan ihmetyksen aiheeseen.

Itselle tuli yllätyksenä se, että tämähän on tehty täysin "ubi kaavalla".
Otetaan verrokiksi vaikka far cry 4.

Far cryssa kiivetään radio torneihin ja tässä tallneckin päälle.
Far cryssa on ne vallattavat outpostit ja tässä bandit campit.
Myös inventaarion kasvattaminen on tehty täysin samalla tavalla. Far cryssa tarvitaan sarvikuonon (?) nahka jotta voi tehdä isomman lompakon ja tässä tarvitaan 500 palaa metallia (vai mitä ne shardit on), 300 oksaa ja kalanruoto(!), jotta voi tehdä uuden isomman pussukan ammuksille.
Samoin jatkuva kasvien noukkiminen parannus ja suojaus juomia varten tuo kummasti far cryn mieleen.
Tietenkin hiipiessä piiloudutaan maagisesti pitkään ruohoon ja vihelletään vihuille jotka tulevat varmaan kuolemaan kerta toisensa jälkeen. Melkein kuin assassins creedia pelaisi.
Tietenkin myös kerättävää on julmetusti vain sen takia, että pelissä on kerättävää.

En siis sano, että tuo on vika, mutta ihmetyttää kuitenkin kun ubin pelejä haukutaan juuri siitä kun niissä on aina sama kaava, mutta tässä se ei haittaakaan tai sitten sitä ei edes tajuta kuinka samalla kaavalla tämäkin on tehty.
Itsehän en ole vieläkään tuohon ubi kaavaan kyllästynyt joten en laske sitä miinukseksi, mutta tuo vaati kyllä yhden nukutun yön ja asenne muutoksen, että peli alkoi kunnolla maistumaan.
Sen jälkeen olikin aina pakko hakea vielä tuo collectible ja vallata vielä tuo leiri jne.

Ai niin oli tässä se tarinakin joka toimi ainakin itselle ja se oli hienoa, että tässä tavallaan kulkee kaksi tarinaa rinnakkain eli noihin eri heimoihin liittyvät jutut ja sitten otetaan selvää, että mikä se zero dawn oikein olikaan.
Menneisyyden tapahtumat kerrotaan audio ja teksti logeissa joita löytyy vähintään tarpeeksi vanhan maailman bunkkereista. Suurella mielenkiinnolla tuli luettua ja kuunneltua kaikki mitä löysin.
Edelleen harmittaa se, että tämä olisi toiminut erittäin hyvin tällaisena itsenäisenä pelinään ja lopetus olisi ollut erittäin hyvä ja tunnelmallinen, mutta tietenkin oli taas pakko laittaa se perinteinen cliffhanger sinne loppuun.
Kyllä sen jatko-osan olisi voinut tehdä ilman tuotakin. Noh tämä ainakin on myynyt niin hyvin, että se jatko varmaan tullaan myös saamaan.

Kyllä tälle nyt sen 9/10 voi antaa.
Muutamasta viasta huolimatta aika pirun hyvä suoritus porukalta joka on ennen tehnyt putkiräiskintöjä.